Historiikki
Hiihto- ja suunnistusjaosto
Jo ennen Taivalkosken Kuohun perustamista on Taivalkoskella järjestetty nuorisoseuran ja Suojelukuntajärjestön toimesta hiihto- ja ampumakilpailuja. Ensimmäiset hiihtokilpailut Taivalkosken Kuohu on järjestänyt 2.4.1945.
Kuvaavaa sen ajan liikuntainnostukselle oli, kuinka v. 1947 on järjestetty haastehiihdot. Ukkomiehet - poikamiehet sekä rouvat - neidit, jolloin on saatu mukaan 170 osallistujaa. Vaikka Taivalkosken Kuohusta ei ole Suomen huippuhiihdon osalta noussut "kärkinimiä", ovat seuran hiihtäjät kyenneet 1950- luvulla tasapäiseen kilpailuun jopa silloisten Kuusamon suksijoiden kanssa.
1970- luvulla alkoi tehty nuorisotyö tuottaa tulosta, jolloin nousi nuoria tyttöjä aivan Suomen terävimpään kärkeen, voittaen jopa SM- mitaleja. Jaana Virrankari voitti henkilökohtaisen SM- pronssin ja Suvi Järvinen, Marjut Schroderus ja Outi Uusitalo saivat viestin SM- pronssia. 1980- luvun puolivälissä syntyi hiihtojaoston ja johtokunnan välillä erimielisyyttä asioiden hoidosta, jolloin osa hiihtoväkeä erosi Taivalkosken Kuohusta ja perusti oman hiihdon erikoisseuran, jonka jälkeen hiihtotoiminnan kehitys seurassamme pysähtyi ja on hiipunut viimevuosien aikana lähinnä kilpailujen järjestämiseksi ja koko perheen kuntoliikuntatoiminnaksi.
Taivalkoskelaisten taitoihin on kuulunut osata suunnistaa eräpoluilla ja kalaretkillä. Tosin suunnistaminen on tapahtunut ilman karttaa ja kompassia luonnonmerkkien avulla. suunnistaminen urheilumuotona on Taivalkosken Kuohun nuorimpia urheilumuotoja, mihin luonnollisena selityksenä on se, että Maanmittaushallituksesta ryhdyttiin saamaan suunnistukseen kelpaavia topografiakarttoja vasta 1960- luvulla. Taivalkosken Kuohun ensimmäiset suunnistusmestaruuskilpailut järjesti Reino Taivalkoski vuonna 1961 Taivalvaaran maastossa. Kilpailun voitti monessa urheilussa mukana ollut Väinö Taivalkoski.
Voimakkaimmin suunnistus lähti liikkeelle 80- luvulla, jolloin paikkakunnalle palasi ja muutti innokkaita suunnistuksen harrastajia. Etunenässä juurilleen palannut Tuomo Horsma sekä kaivostoiminnan myötä paikkakunnalle muuttanut Kalevi Hirvonen olivat aktiiveja. Mainitsemisen arvoisia kartantekijöinä myös Pentti Sainsalo ja Toivo Hietala sekä 70- luvulla Jaakko Railo.
Tuomo Horsman muutettua takaisin kotikylälleen Metsäkylään teki hän Kivivaaran alueelta suunnistuksen erikoiskartan, mikä valmistui vuonna 1983. Kun pää oli saatu auki suunnistuskarttojen osalta, samoin kuin kansallisten kilpailujen suhteen, alkoi karttoja valmistua kartta/vuosi ja parhaimpina vuosina kaksikin. Aina, kun kartta on saatu valmiiksi, on järjestetty kansalliset kisat tai arvokilpailut, joita seura on saanut säännöllisin väliajoin järjestettäväkseen. Kartat on tehty pääasiassa talkoilla. Suosituin kartta lienee ehkä Taivalvaaran kartta, koska tämä kartta ulottuu aina koulukeskukseen saakka, jolloin se on myös koululaisten ahkerassa käytössä liikuntatunneilla. 1983- 2005 välisenä aikana suunnistajamme ovat tehneet 19 uutta kansallisen tason karttaa ja 7 opetuskarttaa kouluille ja yhden hiihto- suunnistuksen erikoiskartan. Ko. kartoilla on pidetty tänä aikana 25 kansallisen tason suunnistuskisaa, eli lähes joka vuosi kaksipäiväiset kisat.
Kansallinen toiminta aloitettiin suunnistuksessa v.1965, jolloin Pesiönvaaran maastossa järjestettiin ensimmäiset Taivalkosken Kuohun järjestämät kansalliset suunnistukset. Ratamestareina toimivat Reino Taivalkoski ja Reijo Kallunki sekä valvojana Erkki Mäki-Petäjä Kuusamosta.
IiSu Iistä järjesti v. 1971 viestisuunnistuksen Suomen mestaruuskilpailut Julmaharjun - Susijärven maastossa, jolloin alueesta saatiin suunnistuksen erikoiskartta. Suunnistuksen vaikuttajia 60-80- luvulla olivat Jaakko Railo, Reino Taivalkoski, Olavi Sarajärvi ja Lauri Muhonen. 70-luvulla PSM- hopeaa viestissä saavuttivat Olavi Määttä, Jouni Määttä ja Mikko Häme. Vuonna 1973 seura sai järjestettäväkseen Kalottimaaottelun, kilpailukeskuksena toimi metsäkonekoulu. Kalottimaaottelun voitti Pohjois-Suomi. 1980- luvulla seuran mainetta ylläpiti parhaiten Tuomo Horsma, Kari Räisänen, Mikko Kaipainen, Ilkka Kurttila, Pentti Sainsalo, Veikko Tasala, Jukka Paalanen sekä Ronkaisen veljekset Petri ja Jukka.
Seuran kartan piirrot ovat olleet Toivo Hietalan työnä. Maastotyöt on pyritty tekemään jaoston työnä, mutta enimmän vastuuta ovat ottaneet kuitenkin Toivo Hietala, Pentti Sainsalo, Antti Kauppila ja Kalevi Ervasti. Lisäksi Kalevi Ervasti ja Toivo Hietala ovat toimineet kansallisten kisojen valvojina eri seuroille. Kalevi on ollut jopa Kainuun Rastiviikon vaativissa valvojan tehtävissä. Jaoston puheenjohtajana on toiminut 1996-2001 Martti Määttä, 2002 Kalevi Ervasti ja 2003 alkaen Timo Hökkä. Sihteerinä on toiminut Juha Tasala. Kesäisin iltarasteilla kirmaa n. 15- 20 lasta ja 10- 15 aikuista.